Virallinen nimi Tranquille K, "Ransu"
Rotu, sukupuoli Hollantilainen puoliverinen, ori
Syntymäaika 13.06.2009 - 8-vuotias
Väri ruunikonkimo
Säkäkorkeus 178 cm
Omistaja Inna, VRL-05322
Rekisterinumero VH17-012-0099 / #PKK1618
Ex-omistaja Piritta (Lynn, VRL-05265)
Koulutustaso ko. HeB re. 130-140 cm me. cm
Kotitalli Vaahterapolku

KTK-II 15.03.2016, 21,5+17+17 = 74% Fn myönnetty 2016 VIP MVA myönnetty 2017


© Lynn (VRL-05265) (3&4. AnneL)

Luonnekuvaus

Ransu, lentävä hollantilainen, saattaa niittää menestystä estekentillä, mutta älyllisissä mittelöissä se ei kyllä yltäisi kärkikahinoihin. Höseltävä, häseltävä ja hongankolistajamainen hevonen on kömpelöllä tavalla hurmaava, mutta samalla myös varsin rasittava. Arkiset toimenpiteet voivat koetella hermoja, kun Ransu ei malta asettua hetkeksikään aloilleen ja tahtoo osallistua aivan kaikkeen. Nuori ja vilkas ori ei sovellu kokemattomien hevosharrastajien käsiteltäväksi, vaikka perusluonteeltaan kiltti onkin.

Ransussa on yhä jäljellä jotakin nuoren hevosen kömpelöyttä. Se on suuri ja hitaasti kehittyvä hevonen, joka näyttää vielä hontelolta koikeltajalta. Sillä on kuitenkin hyvä liikemekaniikka ja estehevosen laadukas laukka. Ori ei suoranaisesti loista synnynnäisellä esteälyllä, vaan saattaa yksin jätettynä tai puolivillaisesti ratsastettuna tehdä kummallisia ratkaisuja, mutta sillä on erinomainen hyppy ja yhteistyökykyinen luonne. Ransu yrittää parhaansa mukaan vastata ratsastajan apuihin silloinkin, kun ei ole aivan varma, mitä siltä odotetaan. Ransu tarvitsee osaavan ratsastajan toimiakseen. Siinä on vielä särmiä hiomatta ja työnsarkaa riittää, ennen kuin se pääsee täyteen loistoonsa.

Ransu on ikäisekseen jo varsin kokenut maailmanmatkaaja ja onkin helppo lastata ja kuljettaa. Sen uteliaisuus uusia ympäristöjä kohtaan ei kuitenkaan ole himmentynyt, ja kisapaikkojen hälinä saa sen pään pyörimään. Ransu ei kuitenkaan niinkään jännitä tai säiky, vaan on vain kovin kiinnostunut ympäristöstään. Kun orin saa keskittymään suoritukseen, se toimii kisaradoilla aivan kuten kotonakin.

© Lynn

Sukutaulu

isä

Rocket K
KWPN m 176 cm

ii.

Renaissance

iii.

Reminiscence

iie.

Jubilant

ie.

Shonda

iei.

Tomasso K

iee.

Sherry xx

emä

Lumoline
KWPN rtkm 173 cm

ei.

Lux Lumos

eii.

Lockhart

eie.

Kismina

ee.

Chantelle

eei.

Joyeux Joe

eee.

Chanteuse

Rocket K (i) oli jalostuksessa vielä hieman villi kortti, kun Ransun kasvattaja päätti käyttää sitä tammalleen. Ransu edustaa vasta Rocket K:n toista ikäluokkaa, mutta sen kasvattajalla oli vankka usko potentiaaliseen, hyväsukuiseen esteoriin, jolla oli mahtava hyppy ja sitäkin suurempi karisma. Rocket K:ta ei tunneta helposta luonteesta, mutta estehevosena se on tehnyt kovaa jälkeä. Sittemmin sen varsoista monet ovat osoittaneet, että ori on laadukas myös jalostushevosena. Suuri musta ori on vakiinnuttanut asemansa melko suosittuna siitosorina. Sen haastava luonne takaa, että sitä käyttävät jalostukseen ensisijaisesti kilpahevosta varsastaan tavoittelevat kasvattajat. Rocket K:n varsoja onkin nähty ikäluokkakilpailuissa ja pian varmasti myös GP-radoilla.

Rocket K on laadukkaan isälinjan jatkaja. Sekä sen musta isä, Renaissance (ii), että tummanruunikko isoisä, Reminiscence (iii), ovat melko tekijöitä estehevosjalostuksen saralla. Renaissance muistetaan vaiheikkaasta kilpaurastaan. Kun haastavan hevosen tie erosi sen ensimmäisestä ratsastajasta, meni muutama vuosi, ennen kuin se löysi jälleen kilparatsastajan, jonka käsiin se sopi. Niiden vuosien aikana sen esiintymiset kilpa-areenoilla olivat usein enemmänkin leipää ja sirkushuveja -osaston toimintaa kuin vakavasti otettavaa kilparatsastusta. Oikeisiin käsiin päästyään hevosesta kuoriutui menestyjä. Reminiscence tunnettiin poikaansa tasaluontoisempana, estehevoseksi melko vankkarakenteisena orina. Sen raskastekoisuutta tasoittamaan valittiin sievä mustanruunikko Jubilant (iie), jossa oli melko runsaasti täyttä verta.

Shondan (ie) toivottiin tasaavaan Renaissancen haastavaa luonnetta. Sen ruunikko emä Sherry xx (iee) oli kenttäratsu, joka teki kaksi varsaansa vasta vanhemmalla iällä. Tomasso K (iei) oli melko pienikokoinen estehevonen, jota kutsuttiin hevospiireissä Teddyksi sympaattisen, suorastaan halinallemaisen käytöksen takia. Esteradalla se teki kaikkensa ratsastajansa eteen ja fanitapaamisissa ori ilahdutti useita ihailijoita nauttimalla rapsutuksista korvat hörössä. Shondassa olikin paljon isänsä piirteitä: pienikokoiset mustat hevoset muistuttivat toisiaan paitsi ulkonäöltään, myös luonteeltaan.

Ransu on emänsä kuudes jälkeläinen. Lumoline (e) on upeita, laadukkaita varsoja jättänyt allround-tamma, jonka jälkeläiset ovat pärjänneet niin askellaji- kuin estepuolellakin. Ransun kasvattajan mukaan tamma onkin hänen helmensä: kaunis, valkea satuhevonen, jolla on hieno luonne ja onnistuneesti yhdistelty suku. Isän puolella tamman suvussa on enimmäkseen kouluhevosia ja emän suvussa sen sijaan virtaa esteveri.

Lux Lumos (ei) on vaaleanrautias kouluhevonen, jonka liinahtavia jouhia voi vain ihailla. Merkittävämpiä ihailunkohteita hevosessa ovat kuitenkin sen liikkeet, ratsastettavuus ja menestyneet jälkeläiset. Lux Lumos on onnekkaaksi osoittautunut yhdistelmä supertähteä ja tuntematonta tammaa: Kismina (eie) oli vaatimattomasta suvusta syntynyt pieni punarautias tamma, joka astutettiin yhdellä aikansa suosituimmista jalostusoreista. Lux Lumoksesta tuli lopulta yksi Lockhartin (eii) eniten mainetta niittäneistä jälkeläisistä, kun se pääsi oikean omistajan käsiin. Se ei ollut kaikilta osin huippusukuinen hevonen, mutta osoitti olevansa omistajansa toiveiden ja arvostuksen väärti.

Chantelle (ee) on kookas mutta hienostunut kimo tamma, joka saattaa vielä vanhoilla päivilläänkin sortua diivailuun ja oikutteluun. Se saanee kuitenkin paljon anteeksi, sillä se on yksi omistajansa huipputammoista. Kourallisen hienoja jälkeläisiä jättänyt estesukuinen tamma polveutuu laadukkaasta emälinjasta. Chanteuse (eee) jättääkin varjoonsa Joyeux Joen (eei), joka oli vielä nuori ja ennalta kokeilematon siitosori, kun Chanteuse astutettiin sillä. Joyeux Joen varsoista osa osoittautui hyviksi jalostushevosiksi, mutta kirkkain tähti jäi uupumaan, eikä sen orilinja jatku kovinkaan vahvana. Käyttöhevosina orin jälkeläiset ovat menestyneet kohtalaisesti.

© Lynn

Jälkeläiset

synt. 02.12.2016 - t. Euphoric Tranquility IWB - t. Euphorphantasm
synt. 28.02.2017 - t. Maplepath's Triangle - t. Katherine Ann
synt. 10.05.2017 - t. Halcyone - t. Hazelnut Crust
synt. 09.07.2017 - o. - t. Harriet V
synt. 00.10.2017 - o/t. - t. Bijou Toujours
synt. 01.10.2017 - o. Lunar Wave - t. Lashlay
synt. 00.00.2017 - o/t. - t. Beau de Brass

Kilpailukalenteri

Esteratsastuskilpailut
7 sijoitusta 120cm-, 49 sijoitusta 130cm-140cm tasolla, 6 sijoitusta 160cm tasolla

22.01.2016 - ERJ - 120cm - Shadow - 1/93
23.01.2016 - ERJ - 120cm - Shadow - 2/93
24.01.2016 - ERJ - 120cm - Shadow - 9/93
27.01.2016 - ERJ - 130cm - Yemene - 2/28
29.01.2016 - ERJ - 120cm - Shadow - 1/93
03.02.2016 - ERJ - 130cm - Yemene - 1/27
14.03.2017 - ERJ - 120cm - Elm Ponies - 4/30
17.03.2017 - ERJ - 120cm - Elm Ponies - 3/30
17.03.2017 - ERJ - 120cm - Elm Ponies - 2/30
02.06.2017 - ERJ - 140cm - Puzzle Rebellion - 3/30
07.06.2017 - ERJ - 140cm - Puzzle Rebellion - 1/30
07.06.2017 - ERJ - 140cm - Puzzle Rebellion - 2/30
09.06.2017 - ERJ - 140cm - Puzzle Rebellion - 5/30
11.06.2017 - ERJ - 140cm - Puzzle Rebellion - 2/30
15.06.2017 - ERJ - 140cm - Puzzle Rebellion - 3/30
16.06.2017 - ERJ - 140cm - Puzzle Rebellion - 3/30
18.06.2017 - ERJ - 140cm - Puzzle Rebellion - 2/30
04.04.2017 - ERJ - 130cm - Kultahuisku - 02/28
05.04.2017 - ERJ - 130cm - Kultahuisku - 05/30
05.04.2017 - ERJ - 130cm - Kultahuisku - 03/28
06.04.2017 - ERJ - 130cm - Kultahuisku - 03/28
09.04.2017 - ERJ - 130cm - Kultahuisku - 02/28
15.05.2017 - ERJ - 140cm - Elm Ponies - 02/30
17.05.2017 - ERJ - 140cm - Elm Ponies - 01/30
18.05.2017 - ERJ - 140cm - Elm Ponies - 02/30
02.06.2017 - ERJ - 130cm - Tuiskula - 01/30
03.06.2017 - ERJ - 130cm - Tuiskula - 03/30
03.06.2017 - ERJ - 130cm - Delicate - 02/30
04.06.2017 - ERJ - 130cm - Delicate - 05/30
04.06.2017 - ERJ - 140cm - Satulinna - 03/30
05.06.2017 - ERJ - 130cm - Tuiskula - 04/30
05.06.2017 - ERJ - 130cm - Delicate - 01/30
06.06.2017 - ERJ - 130cm - Tuiskula - 05/30
07.06.2017 - ERJ - 130cm - Delicate - 03/30
07.06.2017 - ERJ - 130cm - Tuiskula - 03/30
08.06.2017 - ERJ - 130cm - Tuiskula - 03/30
08.06.2017 - ERJ - 140cm - Satulinna - 03/30
08.06.2017 - ERJ - 140cm - Satulinna - 01/30
11.06.2017 - ERJ - 140cm - Satulinna - 04/30
11.06.2017 - ERJ - 130cm - Delicate - 05/30
12.06.2017 - ERJ - 130cm - Delicate - 01/30
13.06.2017 - ERJ - 130cm - Delicate - 04/30
13.06.2017 - ERJ - 140cm - Satulinna - 03/30
13.06.2017 - ERJ - 130cm - Delicate - 01/30
14.06.2017 - ERJ - 130cm - Delicate - 03/30
15.06.2017 - ERJ - 130cm - Delicate - 01/30
18.06.2017 - ERJ - 130cm - Tuiskula - 03/30
19.06.2017 - ERJ - 140cm - Satulinna - 02/30
22.06.2017 - ERJ - 140cm - Satulinna - 05/30
23.06.2017 - ERJ - 130cm - Tuiskula - 01/30
25.06.2017 - ERJ - 140cm - Puzzle Rebellion - 02/30
26.06.2017 - ERJ - 140cm - Puzzle Rebellion - 04/30
27.06.2017 - ERJ - 140cm - Puzzle Rebellion - 03/30
27.06.2017 - ERJ - 130cm - Tuiskula - 01/30
28.06.2017 - ERJ - 140cm - Puzzle Rebellion - 05/30
29.06.2017 - ERJ - 130cm - Tuiskula - 04/30
29.08.2017 - ERJ - 160cm - Aittohaara - 04/31
30.08.2017 - ERJ - 160cm - Aittohaara - 02/31
02.09.2017 - ERJ - 160cm - Aittohaara - 05/31
04.09.2017 - ERJ - 160cm - Aittohaara - 03/31
11.09.2017 - ERJ - 160cm - Team J&K - 02/13
11.09.2017 - ERJ - 160cm - Team J&K - 03/13
Rakenneluokat
23.01.2016 - Sadehelmen Suomenhevoset - Hevosorit, tuom. viiru - EO-sert
07.02.2016 - Sadehelmen Suomenhevoset - Hevosorit, tuom. nica - LKV - BIS3, KTK-sert (tuom. Kopoin)
23.02.2016 - Kuolemanpaikka - Hevosorit, tuom. Anne - LKV - BIS5, KTK-sert (tuom. aksu)
05.08.2016 - Greywood Ranch - Muut oriit, tuom. Anne, EO-sert

Muu kuva -luokat
23.02.2016 - Kuolemanpaikka - Ajo- tai ratsastuskuva, tuom. aksu - KM
"Hieman erikoisemmalla rajauksella varustettu estekuva. Hevosen ja ratsastajan värit sointuvat kivasti yhteen. Toteutus jää kuitenkin aavistuksen kaksiulotteiseksi."

Varustus


OddPixel, Equestrian PRO, Hemsbury Saddlery

Ratsastus

  • Aachen- tai remonttiturpahihnasuitset, estesatula (ruskeat)
  • Sininen tai vihreä harjoitushuopa + romaani
  • Suojat ainoastaan etusiin, vaihtoehtoisesti pintelit eteen tai suojien kanssa taakse
  • Martingaali ja vihreä/sininen korvahuppu
  • Siniset tai hopeiset jalustimet

Kilpailut

  • Aachen- tai remonttiturpahihnasuitset, estesatula (ruskeat)
  • Musta tai sininen kisahuopa + romaani
  • Suojat ainoastaan etusiin (ruskeat)
  • Martingaali ja musta/sininen korvahuppu
  • Vaaleansiniset tai kultaiset jalustimet
  • Kuljetukseen musta loimi ja kuljetussuojat

Loimitus

  • Loimi ulos, jos alle 0 astetta tai sataa
  • Toppaloimi ulos, jos yli -10 astetta

Päiväkirja

Lue Ransun vanhaa hoitovihkoa täältä

21.10.2016 - TARINAKILPAILU #1 kirjoittanut ex-omistaja
Ransun debyytti 160-tasolla sujui mukavasti. 21.10.2016 kilpailtiin Micram Raceponiesin tiloissa tarina-arvostelulla. Tehtävänanto kuului seuraavasti:
"Luokka 7. Kirjoita runo kisapäivästänne sisällyttäen seuraavat sanat mukaan. Sanojen paikkoja saa vaihdella ja niitä saa taivuttaa, mutta kaikki sanat pitää löytyä: unelma, kissa, vesikannu, kuivike, satula"

Runo:
Kun unelmat valuvat sormien lomasta
kuin kesän kupliva juoma vesikannusta

Ja kun haaveet katoavat horisonttiin
kuin kissa kuivikkeisiin

Saattaa olla aika katsoa peiliin
Suoraan ja syvälle omiin silmiin

Sillä kenties, ehkäpä löytyy
satulan päältä sotkun syy.
Kommentti: Hienosti kasattu tiivis ja toimiva runo.

Sijoitus: 2/4
15.05.2017 - PÄIKKYMERKINTÄ #1 kirjoittanut omistaja
“Perskule!” kirosin samaan aikaan, kun kuulin epäilyttävää kolinaa ja vauhti tippui.
Kaarsin auton pysäkille, joka oli edessä juuri sopivasti ja vilkaisin trailerikameraan. Ransu vaikutti rauhattomalta, joten sammutin auton ja nousin ulos. Auton toiselle puolelle meneminen kertoi heti kaiken. Trailerin rengas oli puhjennut. Tämä tästä päivästä nyt vielä puuttuikin. Trailerista kuului kolinaa, kun Ransu potki laskusiltaa. Ei varmasti ollut kivaa seistä vinossa kopissa.

Menin trailerin toiselle puolelle ja avasin kopin pikkuoven. Ransu lopetti potkimisen ja iso kimo pää kurkisti heti alaspäin.
”Lopettaisitko sen metelöinnin?” pyysin ja rapsutin oria turvasta. ”Minun pitää saada sinulle uusi kyyti, matkaa on vielä viisitoista kilsaa..”
Istahdin sivuoven suuaukolle etsimään puhelimestani Odelien puhelinnumeroa, johon lopulta soitin. Tallinomistaja ei heti vastannut, mutta pian puhelimen toisessa päässä vastattiin.

”Hei”, Odelie vastasi puhelimeen.
”Hei, tuota multa puhkesi rengas trailerista ja ollaan Ransun kanssa viidentoista kilsan päässä. Saisko sieltä tallilta apua?”
”Joo, totta kai, nappaan trailerin auton perään ja tuun hätiin.”
”Hienoa, kiitos! Ollaan tässä pysäkillä, punainen Audi”, sanoin ja lopetin sen jälkeen puhelun.

Puuskahdin ja vilkaisin olkani ylitse Ransua, jonka huulet kovasti yrittivät yltää takin liepeisiini kärsimättömänä. Ori täytyisi saada ulos, ei rengasta voisi vaihtaa tuollainen jättiläinen kyydissä. Nousin ylös ja kävin hakemassa etupenkiltä orin riimunnarun sekä pussin porkkananpaloja. Menin trailerin perälle. Ransu oli jälleen aloittanut paukuttelun. Avasin rampin lukot ja laskin sen alas. Tietysti se oli vinossa ja toinen puoli ilmassa, koska koko hemmetin traileri oli vinossa. Kimon orini perse yritti päättäväisesti päästä takapuomin lävitse.
”Hei, nyt rauhoitut”, murahdin.

Irrotettuani takapuomin kävin kietomassa hätähousuni riimunnarun turvan ympäri ja vapautin sen ketjusta. Paljoa ei tarvinnut jättiläistä pyytää peruuttamaan, kun se jo rymisteli ramppia alas ja kompuroi tietysti vähän rampilla. Päästyään ulos, se nosti päänsä niin ylös kuin vain sai ja vilkuili korvat pystyssä ympärilleen. Ikäväkseen Ransun maisemat kostuivat vain pelloista.

Samassa suuri rekka rymisteli kovaa kyytiä ohitse, jonka seurauksena Ransu steppasi ympyrää minun ympärillä, kun kirosin sille täysillä ja käskin rauhoittumaan. Pian hienoihin sinisiin kuljetussuojiin sonnustettu ori menisi varmasti pitkin peltoja, ellen saisi sitä nyt rauhoittumaan.
”NYT JUMALAUTA!” karjaisin niin kovaa, että näkymättömissä olevat naapuritkin varmasti kuulivat.

Se auttoi. Ransu pysähtyi aloilleen sieraimet suurina ja puuskuttaen. Pudistin päätäni ja kaivoin taskusta pari porkkananpalaa. Syötin ne orille ja sidoin Ransun trailerin sivulle – ojan puolelle – jotta sain rampin nostettua ylös. Laitettuani lukot kiinni, nappasin Ransun takaisin hyppysiini ja lähdin taluttamaan sitä hieman tietä pitkin. Ori taisi olla ensimmäisiä hevosiani, joka ei nostellut jalkojaan metrin korkeuteen kuljetussuojien takia.

Ei mennyt kauaa, kun Odelie kurvasi autonsa kanssa pysäkille traileri perässä. Tervehdin naista, jonka jälkeen pakkasimme Ransun saman tien trailerin kyytiin. Varmistin vielä auton olevan lukossa, jonka jälkeen hyppäsin pelkääjän paikalle. Simora paljastui pian edessä ja Odelie parkkeerasi auton heti ison tallin eteen. Ransun muutto oli tullut nopeasti, mutta olin kerinnyt eilen käydä tallilla tutustumassa hieman. Paikka oli todella hieno ja ihastuin siihen heti. Toivottavasti myös Ransu viihtyisi täällä. Edellisen tallin maneesittomuus vaivasi hieman itseäni, enkä ollut tuntenut paikkaa ihan sopivaksi, joten olin päättänyt etsiä uutta tallipaikkaa.

”Mikä se karsina olikaan?” kysyin Odelielta.
”Heti ensimmäinen oikealla”, Odelie vastasi ja osoitti sitten kentän suuntaan. ”Ja kokeillaan tarhata tuonne kentän viereiseen oritarhaan. Siellä on jo entuudestaan kaksi oria.”
”Joo, Ransu varmasti tykkää kavereista”, sanoin samalla, kun pujahdin traileriin.

Saatuani suuren orin ulos trailerista, talutin sen hetimiten talliin omaan karsinaan. Riisuin Ransulta kuljetussuojat ja häntäsuojan sekä vapautin riimusta. Jätin ne vielä karsinan edustalle, koska en ollut varma mihin voisin satulahuoneessa tavarani laittaa. Kun Ransulla oli pieni siivu heinää vielä turvan edessä, lähdimme Odelien kanssa elvyttämään trailerin rengasta. Minulla sattui sopivasti olemaan vararengas siihenkin mukana ja kätevänä emäntänä sain useiden kirosanojen ja trailerin uhkauksien jälkeen uuden renkaan paikoilleen. Kiittelin Odelieta avusta ja ajoin autoni traileri perässä Simoraan.

Simorassa purin Ransun varusteet autosta ja Odelie näytti vielä mihin voisin kaikki tunkea, jonka jälkeen lähti hommiinsa. Minulla meni mukavasti aikaa, kun järjestin tavarat. Ransu vaikutti kotiutuneen uuteen karsinaansa ihan hyvin, joten uskalsin sen jo jättää tallinväen hoivaan illaksi.
Itse suuntasin auton ja trailerin kanssa kotia kohti.

02.06.2017 - PÄIKKYMERKINTÄ #2 kirjoittanut omistaja
Katsoin Ransun tavaroille tarkoitettua matka-arkkua mietteliäänä siirtäen katsettani välillä sen varusteisiin. Jotain erittäin erikoista, mutta toisaalta aika mahtavaa, oli tapahtunut exäni käydessä Vaahterapolussa. Juuson vanhemmilla on oma kasvatustalli Englannissa ja nyt he järjestävät jopa kolmen viikon mittaisen estekurssin, jonne saapuu aivan mahtava estevalmentaja. Olin hieman epäilevästi ottanut Juuson ilmoituksen vastaan, kun mies oli kertonut kurssilla olevan vielä pari paikkaa vapaana ja minulla olisi nyt mahdollisuus osallistua.
Tiesin jo kokemuksesta tiluksien olevan aivan mahtavat ja nyt minulla oikeasti oli mahdollisuus päästä jopa huippuvalmentajan oppiin. En vain voinut pienen pohdinnan jälkeen jättää tilaisuutta käyttämättä. Myös Vaahtiksen Milan kihlattu, Jesse, lähtisi oman hevosensa kanssa matkaan mukaan.

Nopealla aikataululla oli aivan helkutin suuri ihme, että sain Ransun kaikki tarvittavat asiat hoidettua. Hevoskyyditys Englantiin oli kaikista haastavin osuus tai tarvittavien papereiden saapuminen ajoissa, mutta lopulta kaikki todellakin oli reilassa. Lähtökin oli jo huomenna. Ransun kuljettamisen lisäksi olin saanut aika paljon tehdä säätöä muiden hevosteni oleskelujen kanssa. Onneksi rakas serkkuni, Emma, lupasi käydä tarvittavat kevyet liikutukset tekemässä. Muuten kaikki hevoset saivat mennä nauttimaan laitumien vehreistä antimista.

Päästin huokauksen huuliltani ja päätin kerrankin ottaa mahdollisimman minimaallisesti tavaraa mukaan. Tiesin onneksi, että Juuson vanhemmat varmasti antaisivat lainata kaiken, mikä uupui. Parempi estesatula pääsi mukaan, kuten myös yleensä kisoissa käytetyt varusteet. Vihreät huovat sekä korvahuppu, yhdet pintelit, sekä yksi talliloimi. Vielä yhdet suitset, niin eiköhän sitten ollut kaikki tarpeellinen mukana. Onneksi Englanti oli täynnä mahtavia hevostarvikeliikkeittä. Suljettuani Ransun matka-arkun kunnolla, heitin sen päälle vielä orin kuljetusvarusteet.

Huomenna lähtisimme hyvissä ajoin kohti satamaa. Lähtisimme Vaahterapolusta, koska molemmat asuimme siellä Jessen kanssa ja Jessen hevonen myös oli siellä. Siksi siis nappaisin jo tänään Ransun traileriin ja ori saisi yöpyä siellä. Työnsin renkailla olevan matka-arkun tallinkäytävään, jossa oli pari ihmistä hevostensa kanssa. Hymyilin heille ja suuntasin arkkuni hieman sateiseen ulkoilmaan. Autoni ja traileri kököttivät jo pihassa. Kävinkin laskemassa rampin alas ja tuuppasin ähkäisten arkun ramppia pitkin toiselle puolelle traileria. Lukittuani renkaiden lukot, lähdin laittamaan Ransua kuljetuskuntoon.

Ori seisoi jo trailerissaan pää korkealla ilmassa, kuten aina yleensä. Ransu oli niin kamalan utelias ja sillä oli varmasti hyvät maisemat niin korkealta. Olin heittänyt kuljetussuojat karsinan edustalle arkkua lykätessäni ja nyt nappasin ne käsiini. Vaahterapolkuun ei ollut niin kovin pitkä matka, joten Ransu saisi matkata kevyemmällä varusteella. Saatoin yleensä olla hieman ylipukeva kuljettaja. Pujahdin orin karsinaan ja laitoin sille suojat jalkoihin. Ori yritti epätoivoisesti tutkia takkini taskuja namien toivossa, mutta joutui pettymään karvaasti. Taputin Ransua kaulalle, kun pujotin sille riimun päähän ja nappasin orin naruun.

Talutin Ransun ulos ja suoraan traileriin. Kiinnitettyäni ketjun orin riimuun, kävin laittamassa takapuomin paikoilleen ja nostin rampin ylös. Ennen kuin pääsin kuljettajan paikalle, Odelie käveli tallia kohti. Juttelimme siinä hetken aikaa ja nainen kysyikin milloin palaisimme reissusta. Kerroin, että kesäkuun viimeisenä sunnuntaina pitäisi olla jälleen Suomessa. Odelien toivotettua hyvää reissua, hyppäsin autoni rattiin ja suuntasin Ransun kanssa aivan mahdottoman uskomattomaan matkaan!

Valmennukset

20.05.2017 - ESTEVALMENNUS #1 kirjoittanut omistaja
Paluu esteille Simorassa
Kiristin Ransun satulavyötä kaarrossa, jossa oli myös viisi muuta ratsukkoa. Pari suomenhevostakin oli eksynyt puoliveristen sekaan. Ransu oli erityisen innoissaan tummanruunikosta tammasta, joka oli parkkeerannut kaartoon meidän viereen. Hupsu ori. Vyön ollessa tarpeeksi kireä ja laskettuani jalustimet alas menin jakkaran luokse. Kipusin sen avulla ruskeaan estepenkkiin ja päästin jättiläiseni kävelemään uraa pitkin. Ransu ei ollut minun omistuksessa vielä kovin kauaa, emmekä ole päässeet vielä kunnon puitteisiin treenaamaan esteitä. Vaikka vasta pari päivää sitten orini oli muuttanut Simoraan, olin päättänyt ilmoittaa meidät Mikaelin pitämälle valmennukselle. Onneksi tietojeni mukaan tänään oli ihan perusjuttuja tiedossa, ja olisi vain mahtavaa saada neuvoja ison orini kanssa.

Alkuverryttelyn jälkeen aloitimme pienillä kavaleteilla, jotka Mikael oli asetellut pääty-ympyröille. Minua hieman jännitti miten Ransu pienet esteet ylittäisi. Häsläisikö se omiaan vai menisivätkö esteet ihan jeppis. No, heti ensimmäisten hyppyjen jälkeen, joilla itse enemmänkin epäröin, sain itseäni sättiä epävarmuudesta. Ransuhan ei lisännyt edes innokkuuden seurauksena tempoa, vaan pysyi hyvin lapasessa. Hieman hypyt nostivat korkeutta verrattuna orin jalkoihin sekä esteiden korkeuteen. Se mikä meille tuotti ehkä enemmänkin vaikeutta, oli mahtua tasaisesti esteiden väliin.

"Aloitetaan tällä vihreävalkoisella pystyllä…" Mikael aloitti selostuksensa, kun lopetimme ympyröillä olevien esteiden hyppäämisen.
Kuuntelin ohjeet ja siirryin muiden kanssa odottelemaan omaa vuoroa. Meitä ennen hyppäsi neljä ratsukkoa ja Ransun ihastuksen lopetettua, nostin kimollani laukan ja ohjasin sen vihreävalkoiselle pystylle. Tempo oli hyvä esteelle asti, jossa ori otti alleen jälleen kunnon ilmavaran. Huuliltani pääsi yllättynyt hui, mutta nappasin itseni takaisin keskittymään, kun meinasin ratsastaa seuraavasta esteestä ohi. Lähestyminen olikin punavalkoiselle esteelle huomattavasti huolimattomampi ja jälleen Ransu loikkasi kirahvihypyllä ylitse. En tosin ole aivan varma hyppäävätkö kirahvit ollenkaan. Ratsastin Ransun uudelleen esteille päässäni Mikaelin huutamat neuvot, joita mies meille viljeli. Toiselle kertaa hypyt olivat hillitympiä, lähestyminen parempaa ja tempo pysyi hyvin samana. Taputinkin oria kaulalle, kun siirsin sen ravin kautta käyntiin.

Tulimme samaiset pystyt vielä kertaalleen nopealla tahdilla, jonka jälkeen Mikael neuvoi meille seuraavan tehtävän. Kolmen esteen pystysarjassa oli neljä hyppyä, kun yksi este tultiin myös toisesta suunnasta. Omalla vuorollani nostin Ransulla laukan ja ohjasin orin ensimmäiselle esteelle. Esteet olivat yhä suhteellisen matalia ja Ransu oli jättänyt jo hieman ilmavaraa pois, mutta silti meidän ei tarvinnut ainakaan puomien putoamista pelätä. Esteiden välillä ori tahtoi hieman pidentää laukkaa, mutta annoin sen tehdä sen, kun Ransu pysyi ihan käsissä. Loputkin hypyt sujuivat kohtuullisen hyvin. Toisella kierroksella rata meni kaikista parhaiten, eikä Mikael nähnyt tarvetta kolmannelle kierrokselle. Taputin hieman hionnutta Ransua kaulalle, kun siirryin sen kanssa syrjempään kävelemään.

Loppuverryttelyn suoritimme itsenäisesti ja annoin Ransulle paljon tilaa hieman pidemmällä tuntumalla. Orin tuntuessa mukavalta, siirsin sen käyntiin ja ohjasin avoimista ovista ulos. Kävelimme loppukäynnit kierrellen tallialueella.