Euphorphantasm

19.2.2014   Kouluvalmennus,   valmentajana Linnea L.

Olin erittäin tyytyväinen tämänpäiväiseen kouluvalmennukseen Kalvekorven hevostilalla. Valmennukseen oli saapunut ehta täysiverinen, Euna-tamma ratsastajansa Kian kanssa. Seurasin alussa kuinka ratsukko suoritti itsenäisen alkuverryttelyn, ennen kuin päästiin tosi toimiin. Tamma oli jo hyvällä kuulolla tehtävän alkaessa, joten en pyytänyt ratsukolta mitään ylimääräistä hienosäätöä sen suhteen, vaan halusin että keskityttiin täysin tehtävään.

"Tänään treenataan kolmikaarista kiemurauraa, mutta ei ihan tavallisimmalla menetelmällä. Käytetään vain sen suomaa reittiä hyödyksi." Olin maininnut hymyillen, jolloin huomasin pienen virneen ratsastajankin kasvoilla. Itse hevonen oli tyyni ja se kuunteli selässä istujaansa motivoituneena.

Alkuun olin pyytänyt että tehdään avo- ja sulkutaivutusta kolmikaarisen kiemurauran tiukempien kaarien jälkeen, mutta koska tehtävä sujui erittäin hyvin keskittyneeltä ratsukolta niin halusin että Kia kokeilisi Eunalla laukanvaihtoja tällä reitillä. Muutaman kerran vaihdot viivästyivät, mutta tammaneiti teki selvästi parhaansa ja osoitti sen lopussa kun kaikki tehtävät onnistuivat moitteettomasti. Laukanvaihtojen aikana olin muutaman kerran joutunut mainitsemaan että tehtävän voi suorittaa hitaamminkin, sillä sporttinen ratsu olisi mieluusti liikkunut hyvinki reippaasti ilman ratsastajan antamia puolipidätteitä.

Euna oli ehdottomasti hyvin taitava ratsu, joka kuunteli ratsastajaansa tarkkaavaisena ja reagoi pieniinkin apujen muutoksiin välittömästi. Ratsukon yhteistyö oli mieletöntä seurattavaa ja välillä tuntui että olisin toiminut enemmän sivusta seuraajana, kuin valmentajana, mutta sehän on vain hieno juttu!

17.2.2014   Estevalmennus,   valmentajana Linnea L.

Seuraavana päivänä pääsin jälleen valmentamaan Euphorphantasm nimistä tammaa, tosin esteillä, joka oli itsellenikin vahvempi puoli kuin eilinen kouluratsastus. Ratsukko sai taas suorittaa itsenäisen alkutreenin. Vahdin vain että se tehtiin kunnolla kun tänään hevosen piti olla kunnolla lämmennyt ennen tehtävää. Ratsun nimittäin pitäisi taipua hyvin, joka ei aina kylmiltään onnistu.

Alkuun ratsukko sai tulla muutaman verryttely esteen, jotka eivät olleet korkeudeltaan kummoisia, mutta ne tekivät kuitenkin asiansa selville. Samalla ratsastajakin sai mukautua hevoseen ja vähän miettiä millainen Euna oli tänään. Itse huomasin sen kiihdyttävän pienellekin esteelle ja este esteeltä sen into vain kohosi, jolloin neuvoin ratsastajaa tekemään tammalla paljon ympyröitä ja puolipidätteitä.

Sitten päästiin itse asiaan. Tänään hypittävänä oli ainoastaan kaksi estettä: okseri ja pysty. Pysty oli metrin korkuinen, mutta okseri hipoi jo hieman korkeampia luokkia. Esteet oltiin aseteltu kuin kaarelle, jolloin pystyn jälkeen piti kääntää tiukasti puoliympyrän muodossa hevonen vasemmalle, suoristaa hevonen ja hypätä okseri. Suoristusaika oli lyhyt ja kaikkiin pitäisi hevosen että ratsastajan reagoida reippaasti.

Ensimmäisellä esteellä Euna oikein imi esteelle, jolloin puolipidätteet eivät menneet läpi. Esteen jälkeen tiukasta kaaresta tulikin mittasuhteiltaan aivan valtava, ja näin tehtävän tarkoitus ei mennyt ihan läpi. Tamman vauhti vain kasvoi, joten pyysin ratsastajaa kääntämään neidin ympyrälle ja hidastamaan sen tahtia. Kun vauhti oli taas kontrollissa niin ratsukko sai aloittaa koko tehtävän alusta ja pitämään vauhdin minimissä, vaikka isompia esteitä hypättiinkin.

Pysty ylitettiin jo paljon paremmin, mutta sen jälkeen kehotin pidättämään hevosta kunnolla, koska muutoin se tulisi okserille liian lujassa temmossa. Pidätteet menivät kerrankin läpi, mutta suoristaminen myöhästyi ja esteelle tultiin vinossa, jonka seurauksena Eunan hypystä tuli valtava ja ratsastajalla oli hankaluuksia pysyä mukana.

Uudemman kerran koko tehtävä onnistui kympin arvoisesti kun Eunakin ymmärsi ettei kaahottamisella hypätty. Kun vauhtiin ei tarvinnut enää niin paljoa puuttua, niin muutkin virheet alkoivat kummasti kadota. Hieno hevonen, kunhan vauhtia saa säädettyä!

18.4.2013   Kouluvalmennus,   valmentajana Ros.

Mustanruunikko tamma tanssahteli pitkin uraa ja koitti tuon tuosta vaihtaa käynnin raviksi. Ratsastaja sai tyynnytellä tammaa jonkin aikaa, ennen kuin se malttoi mennä käynnissä pari kierrosta. Alkuverryttelynä otettiin ravissa kiemurauria, suunnanvaihtoja, pohkeenväistöjä ja voltteja, jotta tamma notkistuisi kumpaankin suuntaan. Kun Euna oli saanut lihaksensa lämpeämään ja muutenkin koottua mielensä tarpeeksi yhteistyöhaluiseksi, saatoimme viimein aloittaa.

Otimme alkuun lyhyet sivut kootussa ravissa ja pitkillä sivuilla lisättyä ravia. Euna kulki kauniisti muodossa ja ratsukkoa oli ilo seurata. Sama harjoitus laukassa sai jo pienet ilon pukitukset irtoamaan kesken lisäyksen, mutta ratsastaja sai Eunan hyvin rauhoiteltua. Pientä ongelmaa tuotti seuraava harjoitus, jossa oli tarkoituksena peruuttaa viisi askelta ja nostaa siitä suoraan laukka. Euna kun ei olisi millään malttanut peruutta ja parin yrityksen jälkeen se alkoi jo ennakoimaan laukalle vasta parin peruutusaskeleen jälkeen. Sinnikkyydellä tämäkin saatiin viimein onnistumaan täydellisesti.

Tämän jälkeen otimme sulku- ja avotaivutukset sekä ravissa, että laukassa ja nämä sujuivat jo kuin vanhalta tekijältä. Tamma alkoi muutenkin jo heltyä paremmin ratsastajan vietäväksi. Muutaman toiston jälkeen otimme vielä laukassa harjoituksen, jossa mentiin kaksi kierrosta ottaen ensin pitkillä sivuilla laukanvaihto joka neljännellä askeleella lennosta ja toisella kierroksella joka kolmannella. Ensimmäisellä kierroksella tamma sortui raviin toisella pitkällä sivulla, mutta pian se vaihtoi laukat hallitusti. Tämän harjoitusen jälkeen päästin ratsukon jäähdyttelemään.

14.4.2013   Estevalmennus,   valmentajana Ros.

Saatuani viimeiset kavaletit paikoilleen ratsukko olikin jo saanut lämmiteltyä tarpeeksi. Euna näytti tällä kertaa huomattavan rennolta ja yhteistyöhaluiselta. Liekö innostunut esteiden näkemisestä. Alkuun otimme harjoituksen kavalettien kanssa kaarevalla uralla, jossa ensimmäisessa tamma joutui lyhentämään raviaan mennessään sarjan yli ja seuraavalla kerralla pidentämään. Tämä sujui mallikkaasti kumpaankin suuntaan.

Kavalettityöskentelyn jälkeen siirryimme hyppäämään pienehköä metristä jumppasarjaa. Tässä ratsastajan keskittyminen pääsi herpaantumaan liikaa ja viimeisellä esteellä tamma kiersi komeassa kaaressa ohi. Seuravaalla kerralla päästin kuitenkin jo yli. Seuraavaksi otimme muutaman 130cm korkuisen pystyesteen kehiin ja lisäksi 120cm okserin ja 130cm korkuisen muurin. Tämän lisäksi tein puoleen väliin rataa tötteröistä pujotteluharjoittelun, jolla testattiin kuinka hyvin hevonen on vielä hanskassa.

Ensimmäisellä kerralla tamma tuntui vauhkoontuvan täysin ja kaarsi ensimmäisen tötterön luona jo kaikista ohi kaula linkussa loikkien. Ohjeistin ratsastajaa tekemään reilusti pidätteitä joka välissä, jotta hevonen ei menettäisi otettaan touhuun. Seuraavalla kerralla mentiinkin jo oikein mallikkaasti. Korotin vielä jumppasarjan 120cm korkeuteen ja tälläkin kertaa rata sujui hyvin. Päästin ratsukon nautiskelemaan onnistuneesta suorituksesta ja menemään vielä kerran kavalettien ylitse samalla, kun itse korjasin esteet pois.