Tilukset
Kartanon historia
Laverdieren kartano on kulkenut Laverdieren suvun hallussa jo vuosisatojen ajan. Alkuhistoriassa tilalla on kasvatettu laventelia ja valmistettu omaa viiniä. Laverdieren suku on aina ollut Ranskan yksi varakkaimmista ja vanhimmat viinit kasvattavat yhä arvoaan. Vuosien saatossa ainoa alkuperäinen rakennus tilalla on itse kartano. Jokainen perijä on muokannut kartanoa omakseen ja nykyisellään se onkin moderniksi, hippusella historiaa, remontoitu. Viiniviljemät on kadotettu jo vuosia sitten, kun niihin iski ikävä tauti ja silloinen tilallinen, joutui tuhoamaan niistä suurimman osan. Laventelipelto kuitenkin löytyy yhä tiluksien laidalta ja havisee kauneimmillaan upeaa kartanon historiaa.
Tallit
Kuvassa oikealla näkyy tallirakennus, joka on rakennettu vanhan purkukuntoisen alkuperäistallin tilalle 1890-luvulla. Iso ja tilavampi päätallinakin tunnettu rakennus on vuosien saatossa kokenut vain pientä pintaremonttia, jotta kaikki pysyy modernilla tasolla. Päätalli tarjoaa usealle hevoselle karsinapaikan ja hyvät puitteet hoitamiselle sekä varusteiden säilytykselle. Tilavissa karsinoissa on hamppukuivike, heinä- ja vesiautomaatit. Ulkopuolelta karsinat ovat avonaisia mustalla metallilla ja ruskealla laudalla sekä kultaisilla yksityiskohdilla sekä saranaovilla. Päätallissa on myös tallilaisten Salon, jossa on pöytä, minikeittiö, sohvaryhmä, ratsastajien kaapit sekä pesutilat. Päätallin ulkopuolta on maisemoitu pitkin vuosia, eikä tarkkaa tietoa esimerkiksi suihkulähteen rakentamiselle ole kuin pölyttyneissä paperisäilöissä.
Tallipihassa on myös kaksi muuta tallia, jotka ovatkin rakennettu vasta 1900-luvun puolen välin jälkeen. Tilat ovat huomattavasti paremmin saatu pidettyä modernina. Jokainen talli on yhden kentän ympärillä, mutta A-tallista pääsee suoraan maneesiin. B-talli on talleista pienin ja se rauhoitetaan varsoville tammoille tilavampien karsinoiden takia. Kummassakin tallissa on karsinoissa hamppukuivike, heinä- ja vesiautomaatit. Lisäksi osissa karsinoita on avattavat ikkunat. Säilytysmahdollisuuksiltaan A-talli on kaikista suurin. Molemmista talleista löytyy myös saniteettitilat ja B-tallin yhteydessä on suurin rehuvarasto.
Pihapiiri
Pihapiirin maisemointiin on käytetty maltaita ja sille on aivan oma kunnossapitonsa. Suuren suihkulähteen vieressä oleva kenttä on kentistä isoin. Sen ympärillä on kaikki kolme tallia ja siinä järjestetään suurimmat osat tallin kilpailuista. Kentän laidalla on myös suuri katettu katsomo sekä pieni kahvila, joka palvelee kisojen aikaan. Tämän lisäksi tallipihalla on derbykenttä sekä toinen huomattavasti pienempi hiekkakenttä, joka on kisojen aikaan verryttelyalueena. Maneeseja löytyy myös kaksi. Toinen suurempi maneesi, joka on jaettu katsomolla kahtia. Sen A-puolella on kisakatsomo ja B-puolta käytetään maneesikisoissa verryttelyssä. Maneesin päädyssä on toisessa kerroksessa kahvio, josta pystyy seuraamaan kisoja. Maneesissa on estekalusto. Toinen pienempi maneesi, jota käyttävät enimmäkseen kouluratsastajamme, on A-tallin yhteydessä. Se ei ole kilpailukäytössä, joten siellä ei ole kuin pieni katsomo, eikä ollenkaan estekalustoa.
Hevosille pihapiiri tarjoaa mm. kävelytyskoneen, mutta myös kolme suurta tarha-aluetta. Yksi alue on eristetty oreille ja kaksi muuta jakavat sitten muut hevoset. Tarhat ovat hiekkapohjaisia ja niissä on automaattinen vesijärjestelmä. Suuret tilukset tarjoavat hevosille myös monipuoliset vaihtoehdot laiduntamiseen. Sen lisäksi tallilla on kolme pihattoa, joissa varsat asuvat aina kolmivuotiaiksi asti. Tilanteesta riippuen yksi pihatoista annetaan myös tamma ja varsa yhdistelmille.
Aivan laventelipellon vieressä on alue, johon rakennetaan kisojen yhteydessä oma jaba-alue. Alue on varmasti tarpeeksi suuri majoittamaan kaikki vierailevat hevoset. Tiluksilla on myös oma rekkaparkki, johon saa helposti hevosautot, eikä matka jaba-alueelle ole pitkä. Erikseen tallilla on oma parkkipaikkansa, joka on tarkoitettu henkilöautoille.
Kauniin laventelipellon lisäksi tarjolla on upeat vuoristomaiset maastoilumahdollisuudet. Hyvin hoidetut reitit antavat monipuolisia mahdollisuuksia. Mikään ei kuitenkaan voita laventelipellolla laukkaamista.
Sijainniltaa Laverdiere Manoir sijaitsee Lyonista n. 1,5 tunnin ajomatkan päässä ja lähimpänä on Italian raja.
Kartano
Laverdieren sukukartano on nähnyt vuosien varrella kaiken. Se on kasvattanut useat sukuhaarat, eikä draamalta ole vältytty. Kartanon rakennettujasta ei ole täyttä varmuutta, mutta vanhoista asiakirjoista voisi päätellä Charles Laverdieren rakennuttaneen kartanon 1800-luvulla. Osa kartanosta paloi vuonna 1942, jolloin tilaa isännöi Paulin isoisä, eli Léon Laverdieren isä, Eugène Laverdiere. Palanut osa rakennettiin täysin samanlaisena uudelleen ja Eugène Laverdiere tunnettiin miehenä, joka oli tarkka kartanosta. Huhut kertovat, että vasta isänsä kuoltua, Léon Laverdiere olisi itse tilan isäntänä uskaltanut remontoida kartanoa.
Huoneita kartanossa riittää. Niin kutsuttu Isäntiensiipi sisältää oman oleskeluhuoneen, makuuhuoneen, toimiston ja suuren kylpyhuoneen. Vanhat piikojen ja työläisten huoneet on remontoitu myös kartanon asukkaiden käyttöön sopiviksi makuuhuoneiksi, joissa on tilavan kokoiset makuuhuoneet. Kartanon alakerrassa on myös juhlasali, joka on nähnyt useat suuret juhlat (vanhaan aikaan muutamat tanssiaisetkin on tanssittu). Tilava keittiö on nykyaikainen ja siellä mahtuu tekemään samaan aikaan useampikin ihminen. Pitkä ruokapöytä löytyy juhlasalin läheisyydessä olevasta ruokasalista. Lisäksi alakerrasta löytyy yhteisiä oleskelutiloja, kuten tuoreelta valmistunut pieni elokuvateatteri.
Kartanon yläkerrassa on loput makuuhuoneista. Caroline ja Mathieu asuvat kartanon Itä-siivessä lapsineen. Heillä on yksi yhteinen olohuone, kaksi kylpyhuonetta ja neljä makuuhuonetta käytettävissään. Myös Margotilla ja Henrillä on omat olohuoneensa ja kylpyhuoneensa. Ainoastaan Zélien huone on yksi yhtenäinen, mutta koonsa puolesta sitäkin parempi, eikä kylpyhuoneen kylpyammetta ole muilla sisaruksilla. Lisäksi yläkerrassa on kaksi vierashuonetta sekä kirjasto.
|