Only Temporary IWB


© VRL-02324

Kutsumanimi:Ollie Rotu, sukupuoli:suomalainenpuoliverinen, ori
Syntynyt:06.11.2014, 8v Väritys: ruunikko
Säkäkorkeus:173 cm Omistaja:Aittohaara VRL-05322
Rekisterinumero:VH14-031-1089, #PKK1617 Kasvattaja:Aittohaara
Koulutustaso:GP, koulupainotus Saavutukset:KTK-II
Ikääntyy satunnaisesti
Palkinnot
Kantakirjattu II-palkinnolla, 58. KTK-tilaisuudessa 31.01.2016.
20+16,5+18,5 = 72,7%
- Rotuleima erinomainen, sukupuolileima hyvä: ruunamainen. Tasapainoinen ja lihaksikas runko. Takaosa tammamainen. Selänlinjaus kantava, risti saisi olla selkeämpi. Selkeä säkä. Lihaksikas kaula, ohjaslihas pullottaa voimakkaasti. Kaunis, hyväluinen pää. Ruunamainen katse. Pieniluiset jalat, hyväasentoiset. Kauniisti toteutettu, huolellinen ja rauhallinen piirros.

Arvonimet Fn ja VIP MVA myönnetty 2016!

Palkittu YLA1 31.07.2016
28 (15+13) - 33 (21+12) - 17 - 20 - 7 = 105p, AP3


© liike: Kics ja Elisa, muut: Kics

Historiaa

Ollie syntyi 6.11.2014, kun Aittohaara vielä kasvatti puoliverisiä. Sen emä, Nappi, oli vielä silloin minun omistuksessa. Myöhemmin molemmat muuttivat Twingges Warmbloodsiin, jossa Ollie sai ratsukoulutuksen. Ollie oli jo silloin varauksellinen hevonen, jonka kanssa ihan jokainen ei tullut toimeen. Minun kanssani Ollie kilpaili sijansa täyteen. Syyskuussa 2015 päätin lopettaa puoliveristen kasvattamisen, jolloin pistin suurimman osan hevosista myyntiin, myös Ollien. Ollie löysikin silloin kodin Kicsiltä, joka piti orista todella hyvää huolta. Kicsin kanssa Ollie pääsi tutustumaan Hallavan porukkaan. Kantakirjaus tapahtui, kun ori oli saanut tarpeeksi sertejä näyttelyistä. Tammikuussa 2016 Kics kuitenkin halusi luopua Olliesta ja tarjosi sitä minulle takaisin. Kics halusi nähdä orin pääsevän laatuarvosteluihin, joten kasvattajana päätin valmistella orin sinne loppuun.

Luonnekuvaus

Ollie on perusluonteeltaan varauksellinen tapaus. Se ei tule juttuun aivan jokaisen kanssa ja orin kanssa saa puuhata pitkään ennen kuin sen luottamus on täysin ansaittu. Aivan kaikkien hevosten kanssa Ollie ei tule toimeen, mutta ennen kohtaamista sitä ei tiedä koskaan. Siksi Ollie tarhataan mahdollisuuksien mukaan aina yksin. Tarhasta hakiessa oripoika saattaa tuntemattomien ihmisten takia juosta hetken aikaa ympäri tarhaa, mutta heti sen tutun ihmisen astuessa tarhaan, Ollie tulee herkkujen perässä portille. Taluttaessa on hyvä olla tarkkana, koska Ollie kulkee reippaasti eteenpäin ja katselee tarkkaavaisesti ympärilleen. Ollien lastaaminen on helppoa. Alkuun se aina katselee koppia kuin se olisi musta aukko, mutta lopulta vain pienellä suostuttelulla nousee sisään koppiin. Matkustaessa Ollie on aina tyytyväinen, kunhan edessä on vain heinäverkko täynnä ruokaa.

Hoitotilanteissa Ollien käytös riippuu täysin ihmisestä, joka toimenpiteen hoitaa. Tuntemattoman kanssa Ollie on hyvä sitoa käytävälle tai karsinaan. Muuten Ollie nyrpistelee nokkaansa ja on levoton karsinassaan, eikä pesutilanteista tule mitään. Tutun ihmisen kanssa touhu on jo aivan erilaista. Ollie seisoo rauhallisesti paikallaan, nostaa kaviot putsausta varten ja antaa ihmisten häärätä vesiletkun kanssa ympärillä. Kisamatkoillekin on siis hyvä ottaa mukaan sellainen henkilö, joka on päässyt Ollien kanssa jo touhuamaan ja osaa varautua kaikkeen. Mikään tappajakone Ollie ei ole muiden kanssa. Varustaessa Ollie tahtoo pullistella ja nostella päätään ylös suitsia laittaessa, mutta on yleisesti helppo varustettava.

Ratsastaessa yleisesti Ollie on reipas ja kuumuva. Sen kanssa saa olla koko ajan hereillä, koska Ollie on taitava luistamaan työnteosta. Ellei ratsastaja ole tarkkaavainen, Ollie pienillä asioilla helpottaa omaa työntekoaan. Ollien liikkeet ovat elastisia ja näyttäviä, niissä on myös miellyttävä istua. Tarkan ratsastajan kanssa Ollien taidot GP-tasolla tulevat kaikista parhaiten esiin. Se tekee kauniit piaffet ja passaget. Esteille tällä kouluhevosella ei taitoa riitä edes metrin luokkiin. Ollie lähinnä rynnii esteeltä toiselle kuin päätön kana ja sen lisäksi kieltää jokaiselle hieman erikoisemmalle esteelle. Jo Ollien varsa-aikana tuli selväksi, että puoliverisestä koulutetaan suvun mukaisesti kouluhevonen. Maastossa Ollie on reipas, eikä sovellu sellaiselle ratsastajalle, joka pelkää vauhtia. Kilpailutilanteissa Ollie on aina virittynyt ja katselee hieman arvioivasti ympärillä tapahtuvia asioita. Radalla Ollie seuraa alkuun tarkkaavaisesti katsomoa, mutta rauhoittuu hieman suorituksen ajaksi.

Sukutaulu

i. Zenonland
fwb, m, 172 cm
KRJ-I, YLA2
ii. Zedock
fwb, m, 175cm
KTK-II, Fn, FF
iii. VIP MVA Fn Thanatos
fwb, m, 184cm
VIP MVA Fn, PKK-Valio, PP-MVA, VSN Champion, KTK-I, KRJ-I, SPL-I*, YLA1
iie. Shellbina's Alissia
fwb, rnvkkkmkrj, 162cm
ie. Wenusland
fwb, rn, 169cm
YLA2, KRJ-I
iei. Kassmeyer
fwb, rn, 170cm
KRJ-II
iee. Walderudis
hann, rt, 167cm
e. Crayon Napfény
hwb, rn, 171 cm
KRJ-I
ei. Gerontos PB
hol-o, 170 cm
eii. Gothicus
hol, m, 171cm
eie. Nightingale
hol, trn, 166cm
ee. Barnabás 'If
hwb-t, 164 cm
eei. Báró Sztár
hwb, 173 cm
eee. Madár Szabó
hwb, 164 cm

Jälkeläiset

Kilpailukalenteri

KRJ 49 sijoitusta
24.12.2014 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 03/40
11.01.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 02/30
13.01.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 04/30
15.01.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 04/30
15.01.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 03/30
19.01.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 06/40
23.01.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 05/40
26.02.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 03/30
01.03.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 01/70
01.03.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 05/30
03.03.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 01/30
04.03.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 02/30
04.03.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 03/70
05.03.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 03/70
07.03.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 04/70
18.03.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 01/30
20.03.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 01/30
28.03.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 03/30
02.04.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 01/30
09.04.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 02/30
12.04.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 05/30
16.04.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 05/30
31.05.2015 - KRJ Cup - Grand Prix - kutsu - 04/227
22.06.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 01/30
22.06.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 02/30
22.06.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 05/30
23.06.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 03/30
25.06.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 01/30
27.06.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 04/30
27.06.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 03/30
29.06.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 03/30
30.06.2015 - KRJ Cup - Grand Prix - kutsu - 16/218
01.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 05/30
02.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 05/30
02.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 02/30
02.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 02/30
06.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 01/30
09.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 01/30
12.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 02/30
13.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 05/30
13.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 05/30
14.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 03/30
15.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 03/30
15.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 02/30
18.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 05/30
19.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 03/30
20.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 01/30
26.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 01/30
27.07.2015 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 05/30

Varusteet


© Equestrian PRO ja Kivimetsän Varuste

Valmennukset ja päiväkirja

03.10.2015, Ensimmäinen päivä Hallavassa, kirjoittanut Kics

Pakkasin mietteliäänä hevosen tavaroita maastoauton takakontiin. Tänään olisi viimein se päivä kun päästään Ollien kanssa muuttamaan uuteen kotiin, toivottavasti mahdollisimman pysyvään sellaiseen. Ori odotti jo valppaana karsinassaan, olin jo aamulla puunannut sitä kuin hullu sekä käynyt juoksuttamassa liinan päässä suurimmat energiat pois ennen ajomatkaa. Juotin vielä hevoselle lämmintä melassivettä, edessä olisi jonkinverran ajomatkaa. Ollie meni traileriin tyytyväisen reippaana korvat hörössä. Miljoona kertaa tarkastettuani että kaikki on mukana ja pojalla kopissa kaikki hyvin, pääsimme viimein lähtemään kohti Hallavaa.

Matka sujui mutkittomasti ja pian kaarsin auton tallin pihatielle. Aurinko paistoi kauniisti syksynsävyiseen maisemaan ja henkäisin raikasta ilmaa astuessani autosta ulos. Tallipihalla vastassa seisoivatkin tallin omistaja Aleksi itse sekä muutama tallilainen. Saatoin nähdä muutaman uteliaan pään vilahtavan tallin ovenraossa. Tervehdin ystävällisesti tallin väkeä ja otimme yhteistuumin oriin trailerista ulos. Ollie hirnui hetken malttamattomasti, mutta muisti hetken päästä taas käyttäytyä joten lähdin viemään oria omaan karsinaansa Aleksin saattelemana. Karsinassa oli heinääkin valmiina, ja senhän Ollie huomasi heti: koluten ensin ruokakupin ja jokaisen nurkan ettei mitään "parempaa" olisi ollut tarjolla, sitten se vasta nyppi tympääntyneen näköisenä muutaman korren. Päätin lähteä kentälle taluttamaan Ollieta pitkän kopissa seisomisen jälkeen.

Ollie käveli kentällä pää pitkänä haistellen tallin uusia tuoksuja. Sen ilme oli kirkas ja ori oli hyvin tyytyväisen oloinen uusiin kotimaisemiinsa. Ori otti uudet asiat tapansa mukaan hyvin lunkisti, välillä se hieman hörisi muille hevosille jotka katselivat sitä korvat hörössä uteliaana. Verryttelemisen jälkeen päätin laittaa Ollien vielä tarhaan jaloittelemaan ennen iltaruokintaa. Tarhassa se teki muutaman iloisen pyrähdyksen ja kävi piehtaroimassa useampaan otteeseen. Jokainen nurkka täytyi haistella orimaiseen tapaan ja heti merkkailla omaa reviiriään...

Kävelin itse takaisin talliin ja yritin tutustua tallilla oleviin ihmisiin. Talli oli täynnä mitä ihanempia hevosia, joukossa oli niin hevosen omistajia kuin onnellisia hoitajia. Samalla muutaman muun tytön avustuksella raahasin kaikki Ollien tavarat sille varattuihin paikkoihin. On mukavaa muuttaa tallille missä tuntee heti olonsa tervetulleeksi. Kaikki olivat kohteliaita ja tuntui että minun tänne tuloa oltaisiin jo odotettukin aamusta asti

Puuhailun jälkeen huomasinkin kellon olevan jo sen verran, että muutkin ottivat jo hevosia sisälle. Kävin pyydystämässä omani ja toin sen sisään - ori ravaili hieman vieressä ja pudisteli päätään - sillä oli selvästikin jo kiire iltasapuskoille.

Iltaruoan jälkeen laitoin hevoselle vielä kankisuitset päähän, täytyihän ensimmäinen päivä Hallavassa ikuistaa jollakin kuvalla mikä säilyy muistoissa ikuisesti! Lyhyen kuvaushetken jälkeen tiputin vielä muutaman porkkanan ruokakuppiin. Ollie antoi tapaansa mukaan porkkanantuoksuisia turpapusuja ja sitten olikin aika toivotella hevoselle hyvät yöt. Ori jäi onneksi todella kiltisti karsinaansa, katselemaan hieman kummastuneena kuka viereisessä karsinassa oikein on, ei ilmeisesti pienet ponit oli ihan tuttu näky tämän pojan mielestä kaikesta puhinasta päätellen

04.10.2015, Syksyn värejä ja Ollien iloisia hyppyjä, kirjoittanut Kics

Haukottelin makeasti saapuessani tallinpihaan. Ehdin nukkua töiden takia vain pari tuntia, ja vaikka olisin tietenkin voinut jäädä vielä peiton alle nukkumaan, se ei ollut vaihtoehto, koska Ollien kanssa oli pakko päästä puuhaamaan heti aamustatuimaan. Ulkona oli vielä hämärää eikä aurinkokaan vielä pilkistänyt puiden takaa. Raahauduin puolinukuksissa tallia kohti. Ovella sainkin lähestulkoon sydänkohtauksen; Aleksi oli juuri viemässä hevosta ulos ja törmättiin sopivasti ovenraossa. "Huomenta! Älä nyt sen ponin kanssa yli juokse!" huudahdin vielä sydämmen tykyttäessä rinnassani. "Ai, Huomenta! Ei saa hiipiä tuolla tavalla ettei satu vahinkoa..." Aleksi virnuili. Aleksi jatkoi matkaansa ja tallissa olikin jo täys tohina päällä hevosten syödessä aamuruokiaan, jatkoin matkaa tallin käytävää pitkin kohti Ollien karsinaa.

"Siis nyt mä en tajua! Aleksi! Minne se Aleksikin nyt meni? Mikä riepu tälle pitää nyt oikein laittaa?!" Kuului jokseenkin ärsyyntynyt tytön ääni Ollien karsinan edestä. Saapuessani paikalle tyttö lehahti hetkeksi tulipunaiseksi ja piti jokseenkin vaivaantuneena Ollien sadeloimea mytyssä sylissään. "Ööh.... Huomenta!" sanoin kuitenkin reippaaseen ja tuttavalliseen sävyyn. "Mnn... Moi! Sä taidat olla Ollien omistaja...?" Kuului vastaus jokseenkin vaivaantuneen virnistyksen kera. "Juu, pitihän sitä tulla poikaa katsomaan heti aamusta ja muutenkin tallin rutiineja." vastasin. "Mä taas olen Maikki ja hoidan Astaa. Oon tallila usein ja paljon!" naurahtaa tyttö ylpeänä. "Kiva, mä voin kyllä hoitaa Ollielle loime päälle ja viedä sen ulos, sulla ja Aleksilla taitaa olla näin aamuisin muutenkin kädet täynnä hommia..." kerron lempeästi. "Joo, kiva!" sanoo Maikki jo ystävällisesti hymyillen ja jatkaa matkaansa ilmeisesti oman hoitoponinsa luo.

"Huomenta poju, mitenkäs sitä ollaan yö uudessa tallissa pärjätty?" hymähdän oriille karsinan ovelta. "Ilmeisesti oikein mainiosti..." tokaisen pettyneesti kun Ollie ei edes korviaan lotkauta vaan ahtaa turpansa syvemmälle heinäkasaan. Pyyhkäisen nopeasti harjalla suurimmat kuivikkeet Ollien karvapeitteestä ja heitän sille sadeloimen selkään, sekä puen suojat etujalkoihin. "Sä voit jatkaa syömistä sitten ulkona!" nauran hevoselle repiessäni sen päätä heinistä saadakseni edes riimun päähän ja taluttaakseni sen ulos.

Sen jälkeen kun olen saanut Ollien ulos, palaan takaisin talliin metsästämään kottikärryjä ja talikkoa. Palasin kottikärryt kolisten orin karsinalle ja siivosin karsinan kaikessa rauhassa mietiskellen. Laitoin orille jo päiväheinätkin valmiiksi karsinaan, saisi syödä niitä ennen ja jälkeen liikutuksen... Kippasin kottikärryn lantalaan ja lakaisin yksäripuolen käytävän puhtaaksi sekä Ollien ja shettisorin karsinan edestä. Joku hoitajatyttö lakaisi käytävää tuntsarien puolella.

Pian tallille rupesi kerääntymään enemmänkin väkeä ja mietin kummastuneena mistä oikein on kyse... eräs tyttö sattui kävelemään ohitseni joten nappasin häntä hellästi hiansuusta. "Moikka, mistä täällä on oikein kyse, hirveästi porukkaa tuli samaan aikaan?" kysyin kummastuneena kulmiani kohottaen. "Tänään on vuorossa kauan odotettu Hubertusratsastus, ketun hännän jahtaamista ja kaikkea!" Vastaa tyttö asiallisesti mutta innostus paistaa tytön kasvoilla. "Aaa... okei... kiitos tiedosta! Minä olen muuten Kics, omistan Ollien ja me muutimme tänne eilen." kerron tytölle. "Mä olen Valma, hoidan Dunjaa.." sanoo tyttö ja hymyilee pienesti suunnaten katseensa alaspäin. Nyökkään Valmalle kiitollisuuden merkeissä ja pian käytävällä kävelee Aleksi mua kohti. "Moikka, lähdetkö sä mukaan? Luvassa maastoilua ja pientä leikkiä rennolla meiningillä?" Aleksi kysyy kulmiaan kohottaen "En mä taida, täytyy vielä antaa Ollien tutustua rauhassa uuteen talliin. Eikä se varmaan pysyisi mulla vielä maastossa edes hanskassa!" Nauran Aleksille. Aleksi katsoo minua virnistäen "No sun olis pitänyt hommata pienempi hevonen!" ja jatkaa matkaansa.

Seurailen muiden tallilaisten valmistumista ja kun viimeinenkin ratsukko on päässyt matkaan laskeutuu tallille hiljaisuus. Haen orin talliin varusteiden laittoa valten. "Tänään on sitten vuorossa kunnon liikuntaa ensimmäistä kertaa uudessa kodissa" juttelen orille samalla kun harjaan sen valmiiksi. Laitan orille pintelit joka jalkaan ja bootsit eteen. Selkään en kuitenkaan laita satulaa vaan ohjasajovyön. "Tänään kokeillaan miten taivut kahdella ohjalla juoksuttelussa, vai pitääkö meidän pyytää hieroja paikalle." sanon orille napakkaan sävyyn. Kokonaisena ensimmäisenä päivänä en vielä tohdi selkään mennä, ei meillä ole vielä kiire palaamaan takaisin rutiineihin. Orikin saa mukavaa vaihtelua ja vähän hengähtää kouluvääntämisestä. Kun saan orin valmiiksi, lähden taluttamaan sitä kohti kenttää.

Kentällä aloittelemme työskentelyn käynnissä. Kävelen pitkin ohjien kanssa hevosesta katsoen takaviistossa. Ensimmäisenä teemme yksinkertaisesti pääty-ympyröitä ja pitkällä sivulla vähän taivutetaan, ei kuitenkaan ihan väistöjä kuitenkaan. Ollie kuuntelee hyvin ja on herkkä. Välillä se on näkevinään kentän aidan toisella puolella jotakin kummituksia mutta tokenee niistä yllättävän hyvin. Käynnissä välillä pyydän hevosta kokoamaan itseään, välillä pysähtymään tai kävelemään pidennettynä. Käynnin jälkeen siirryn keskelle kenttää suurelle ympärälle ja maiskautan Ollielle merkiksi nostaa ravin.

Ravissa teen paljon tempon vaihteluita, herättelen Ollieta vieläkin herkemmäksi suustaan ja ääniavuille. Ollie toimii moitteettomasti mutta välillä sen tekisi hieman mieli nakella niskojaan, etenkin kun annan pidättäviä apuja. Sillä selvästi on hieman virtaa näin viileämmän kelin johdosta. Kun ravi sujuu molempiin suuntiin otan vielä laukkaa. Laukassa Ollie näytti sitten oikein kunnolla ettei ole kyllä jumeja yhtään missään, se pukitteli ja rallitteli hetken aikaa oikeinkin verkkaisesti, hyvä että jaksoin pitää ohjien peristä edes kiinni! Laukan jälkeen verryttelen Ollieta ravissa ja se saa mennä hieman vapaammassa muodossa. Lopuksi kävelimme kenttää ympäri pitkin ohjin. Kahdella ohjalla juoksuttaminen on itsellekin hyvää treenausta kun saa kävellä, eikä tule yhtään kylmäkään...

Palasin talliin ja siellä oli edelleen varsin hiljaista. Vain muutama hoitaja/omistaja oli puuhailemassa hevostensa kanssa. Hoidin Ollien ottamalla siltä varusteet pois ja pyyhkäisin suurempia hikikohtia piikkisualla. Puin Ollille villaloimen ja sen päälle sadeloimen. Annoin oriin syödä karsinassa heiniä sen aikaa kun itse pesin käyttämäni varusteet ja ripusten ne takaisin omille paikoilleen. Kävin vielä talikolla noukkimassa lannat karsinasta että se olisi puhdas oriin mennessä yöpuulle.

Ollie pääsi vielä iltapäiväksi ulos ja kello rupesikin olemaan jo sen verran että kotiinmenon jälkeen ehtisin vielä hetken nukkumaan ennen töihin palaamista. Ainahan se on niin että työt haittaa harrastuksia. Käynnistäessäni autoa parkkipaikalta huomasin että maastoporukka oli palaamassa takaisin. Vilkuttelin vielä ratsukoille jonka jälkeen lähdin ajamaan kotia kohti.

13.11.2015, Kouluvalmennus - Ansku (237 sanaa)

Tällä kertaa olin varsin innoissani, sillä en ollut juuri koskaan valmentanut puoliveristä koulun parissa, enkä siten tiennyt kuinka paljon siltä uskaltaisi vaatia. Kysyin sitä ratsastajalta, kun saavuin kentälle, jossa ratsukko jo käveli. Hevonen oli uljas, ruunikko suomalainen puoliveriori, Ollie. Sen kanssa olikin siis tarkoitus tuuppailla tänään, ja tämän päivän valmennuksessa keskityttäisiin hieman enemmän noihin käyntijuttuihin. Orin kanssa aloiteltiin ihan niillä perus pysähdyksillä, jotka taisivat olla jotenkin todella helppoja, sillä ori teki ne rutiininomaisesti, eikä minkään näköisiä hankaluuksia ilmennyt. Lisättiin harjoitukseen myös peruutukset niin pituushalkaisijalla, kuin urallakin, ja ne olivat selkeästi helpompia orille uralla, sillä ehkä se kentän aita toi jonkin näköistä turvaa siihen. Pituushalkaisijalla meni pariin otteeseen ihan aavistuksen verran vinoon, mutta korjattiin asia saman tien. Kun saatiin ihan kivoja suorituksia, ruvettiin tekemään etu- ja takaosakäännöksiä, jotka nekin olivat kuulemma suhteellisen helppoja ratsastajan mukaan. No, tehtiin niitä silti, ja no, olivathan ne helppoja, kun suoritukset olivat lähes oppikirjamaisen siistejä. Olin varsin ylpeä, me päästäisiin tämän ratsukon kanssa kokeilemaan todella vaativia tehtäviä tulevissa valmennuksissa. No, näiden onnistuttua jatkettiin henkilökohtaisesti minun lempitehtäviin, eli avoihin, sulkuihin ja väistöihin. Rakastin sitä tuuppaamista, kun niihin tarvittiin jo hieman enemmän. Vaan eipä tarvittu Ollien kanssa. Pienet, hyvin huomaamattomat avut, ja ori teki hienoja avotaivutuksia pituushalkaisijalla. Sulkuihin tarvittiin yksi yritys enemmän, jotta ori tajuaisi, mihin suuntaan sen nyt piti taipua. Mutta kun se käsitti, niin kaikki sujui paremmin kuin hyvin. Olin varsin ylpeä. Väistöt sujuivat hienosti niin uralta pois kuin takaisin uralle, kuin pituushalkaisijallakin.

14.11.2015, Kouluvalmennus - Ansku (236 sanaa)

Seuraavanakin päivänä tein pienen retken Sadehelmeen, ja jälleen oli aika valmentaa Ollie-oria, tuota ihanaa ruunikkoa puoliveristä. Käväisin taukohuoneen kautta hakemaan kupillisen kahvia kahvihampaan kolotukseen, jonka jälkeen suunnistin kentälle, jossa ratsukko jo olikin valmiina kävelemässä. Tänään tehtäisiin paljon venyttävää jumppaa, ja muutamia minun mielestäni "hienoja" tehtäviä, joihin omat suomenhevoseni eivät taivu. Aloiteltiin muutamilla käynnissä tehdyillä volteilla, ja otettiin myös keskikäyntiä, jotta ori hieman venyisi. Sen kanssa päästiin oikein hienoon keskikäyntiin, ja otettiin sitä ihan fiilistelyn vuoksi muutama ylimääräinen pätkä. Ori liikkui hyvin eteen, ja se kulki hienosti ryhdikkäänä, eli ylälinjaa ei ainakaan tarvitsisi turhia nostella. No, ruvettiin sitten hieman ravailemaan ja voi että, millainen ravi orilla oli! Se oli vaan jotenkin niin hienon näköistä, kun se tanssahteli uralla. Ja sitä ei vielä edes koottu, wow! Tehtiin alkuun kevyemmällä tuntumalla hieman jumppaa volttien ja erilaisten kaarevien urien kanssa, jotta ori vertyisi myös ravissa. Se liikkui oikein hyvin, ja taipui hienosti, joten ruvettiin tekemään pääty-ympyrällä ulos asetusta, jossa tarvitsi myös koota hieman. Ori tajusi heti, mitä siltä haettiin, eikä tehtävä tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia. Orilta olisi voinut vaatia paljon enemmän. No, tehtiin sitten ravilisäyksiä lävistäjällä, ja meinasi tila loppua kesken, sillä orin lisäys oli niin hieno ja sen askel niin pitkää, ettei montaa askelta voinut ottaa. Tehtiin myös askeleen pidennyksiä ilman, että vauhti lisääntyi, ja nekin sujuivat mielestäni oikein mallikkaasti. Näiden jälkeen olikin sitten aika jo siirtyä loppuraveihin, ja palattaisiin noin viikon kuluttua vielä valmennuksen merkeissä - ties mitä sinne keksisin.

15.11.2015, Kouluvalmennus - Ansku (259 sanaa)

Hieman yli viikko siinä vierähti, mutta jälleen matkasin Sadehelmen tiluksille valmentamaan ihanaa ruunikkoa Ollieta. Olin umpirakastunut orin liikkeisiin, ja tänään oli vihdoin se päivä, kun päästiin orin kanssa puuhailemaan jo GP-tason juttuja - hui! No, ratsukko oli jo kävelemässä kentällä, kun kaarsin autollani pihaan, ja huusin kentän laidalta, että voitte verrytellä jo ravissa, kun itse kipaisin taukohuoneesta kahvikupillisen (taisin olla oikeasti kahvin suurkuluttaja!). Kun ravailitte kentällä, katselin hetken, miten ratsastaja verrytteli Ollien valmiiksi vaativampiin tehtäviin. Ori liikkui hyvin ja se oli jo nyt suhteellisen hyvin selän läpi ratsastettu, vaikka aikaa oli kulunut ehkä noin kymmenen minuuttia. Pyysin teitä alkuun tekemään väistöjä pituushalkaisijalla kumpaankin suuntaan, ja ne näyttivät sujuvan hyvin. Ainut korjaus oli, että ratsastaja sai nostaa hieman hevosen ylälinjaa, sekä että hän itse pysyisi enemmän pystymmässä, jotta orin oli helpompi liikkua kun ratsastaja ei kaatunut eteen. Tämänkin korjasitte hienosti, ja väistöt olivat kerta kerran jälkeen parempia. Tehtiin myös parit avot ja sulut ihan vaan lämmittelyksi, sillä seuraavaksi alettiin treenailemaan keskiraveja, sekä ravilisäyksiä, jotka olivatkin jälleen kerran upeaa katsottavaa - kyllä siinä minun helpon tason suomalaiset kalpenivat! No, sitten päästiinkin siihen hauskimpaan osuuteen, nimittäin laukkatehtäviin, ja olin vaikka mitä suunnitellut teidän päänne menoksi. Alkuun tehtiin ihan perusjumppaa, ja paljon kokoamista, ja herranjestas kun se ori kokosi! Laukka pyöri miltei paikoillaan, jos se nyt ylipäätään on mahdollista. No, tehtiin myös vähän ulosasetusta, ja laukkaväistöä, joka sekin sujui hyvin - enkä minä nyt noin vaikeista tehtävistä varmasti olisi mitään korjattavaa löytänytkään.. Otettiin myös vaihtoja, ensin tehtiin yksittäiset lävistäjällä, ja loppujen lopuksi me saatiin siihen lävistäjälle yhdeksän perättäistä vaihtoa, jotka ori suoritti varsin rutiininomaisesti. Hieno hevonen!

19.12.2015, GP Kouluvalmennus, valmentaja: *lumienkuli*

Oli todella sumuinen aamu ja olin matkalla pitämään kouluratsastusvalmennusta Kicsille, sekä hänen kouluratsastuspainotteiselle ratsulleen Ollielle. Valmennuksen tasoksi olimme sopineet grand prix tason ja hieman jännitti valmennus etukäteen, en nimittäin ollut tehnyt minkäänlaisia suunnitelmia etukäteen ja olin vielä hieman aamukoomassakin ajaessani paikalle. Kun pääsin paikalle, huomasin että ratsukko oli jo saapunut paikalle ja aloitellut alkulämmittelyt. Tervehdin Kicsiä kun saavuin paikalle ja kerroin, että seurailisin hetken aikaa kuinka kaksikon yhteistyö toimii. Ollie liikkui koko alkulämmittelyiden ajan reippaasti, mutta oli silti täysin Kicsin hallinnassa koko ajan. Itseasiassa ratsukon yhteistyö näytti enemmän kuin hyvältä. Koska alkulämmittelyt sujuivat paremmin kuin osasin odottaakaan, ehdotin varsinaisen valmennuksen aloittamista suhteellisen pian. Sovimme kumminkin vielä ennen varsinaisen valmennuksen alkamista, että keskittyisimme tänään pelkkiin laukanvaihtoihin ja hioisimme niistä ainakin lähes täydellisiä. Kics antoikin ratsukolleen tarvittavat avut heti luvan saatuaan ja tavoitteena oli jo ensimäisellä yrittämällä saada vähintään yhdeksän peräkkäistä laukanvaihtoa. Ensimäisellä yrittämällä tämä ei kumminkaan vielä onnistunut kun Kics hieman sekosi antamissaan avuissa, mutta pyysin häntä kokeilemaan heti uudelleen. Toisella yrittämällä laukanvaihtoja tulikin yhteensä kymmenen kappaletta peräkkäin. Loppuvalmennuksen ajan laukanvaihdot onnistuivat erittäin hyvin ja juuri ennen kuin oli tarkoitus aloittaa loppuverryttelyt, alkoi Olliesta jo huomaamaan ettei oria enää pahemmin kiinnostanut treenaaminen. Ehdotinkin Kicsille, josko siirtyisimme vähitellen loppuverryttelyihin ja tämä sopi hänelle erittäin hyvin. Loppuverryttelyiden aikana kerroin Kicsille, että ratsukon toiminta oli erittäin mallikasta, mutta siitä huolimatta ratsukon kannattaisi jatkossakin harjoitella ahkerasti jottei jo opitut taidot pääsisi ruostumaan. Jäin kumminkin vielä seuraamaan loppuverryttelyt loppuun saakka ja niiden jälkeen poistuin ratsukon kanssa samaan aikaan paikalta.

20.12.2015, GP Kouluvalmennus, valmentaja: *lumienkuli*

Tänään oli toisen valmennuksen aika kun valmennuksia oltiin sovittu Kicsille, sekä Ollielle yhteensä kolme kappaletta. Tämän kertaisen kouluratsastusvalmennuksen aiheeksi olimme jo viime kerralla sopineet piaffen jotta se saataisiin hiottua mahdollisimman hyväksi. Ensin piti kumminkin suorittaa alkulämmittelyt ja niinpä Kics antoikin ratsulleen tarvittavat avut alkulämmittelyiden aloittamiseen. Tiesinkin jo viime kerran perusteella, että tämä ratsukko oli osaava ja näin ollen en yllättynyt kun jo alkulämmittelyt sujuivat kuin ammattilaisilta. Alkulämmittelyiden jälkeen siirryimmekin varsinaiseen valmennukseen ja varmistin vielä Kicsiltä, halusiko hän edelleen treenata tänään vain piaffea. Hän oli edelleen samaa mieltä asiasta ja näin ollen pyysinkin ratsukkoa kokeilemaan tehtävää ensimäisen kerran. Piaffea oli tarkoitus tulla vähintään kaksitoista askelta jotta suoritus olisi onnistunut ja kaksikko onnistuikin jo heti ensimäisellä kerralla saamaan yhteensä viisitoista askelta piaffea. Sen lisäksi, että suoritus oli onnistunut näytti Ollien askeleet myös äärimmäisen kauniilta, sekä lennokkailta ja sanoinkin Kicsille, että heidän työskentelyään oli tälläkin kerralla todella kiva seurata. Muutama seuraava yrityskin onnistui todella hyvin, mutta neljännellä yrityksellä Kics mokasi jotain antamiensa apujen kanssa ja näin ollen onnistuneiden piaffe askelten määrä jäi vain viiteen. Kehoitin Kicsiä kumminkin kokeilemaan rohkeasti uudelleen ja näin hän tekikin tällä kertaa onnistuen tehtävässään. Loppuvalmennus sujuikin ilman yhtään epäonnistumista ja vähitellen alkoi jälleen olla aika aloitella loppuverryttelyitä. Loppuverryttelyiden aikana juttelimme niitä näitä ja sovimme hieman seuraavan valmennuksen kulusta, jonka jälkeen molemat poistuivat samaan aikaan maneesista hyvillä mielillä.

21.12.2015, GP Kouluvalmennus, valmentaja: *lumienkuli*

Oli kolmannen ja viimeisen valmennuksen aika Kicsille, sekä Ollielle jotka olivat pari kertaa jo käyneet valmennettavanani. Ensimäisellä kerralla olimme harjoitelleet pelkkiä laukanvaihtoja ja toisella kertaa olimme keskittyneet piaffeen, joten tällä viimeisellä kerralla hyvin luonnollisesti treenaisimme alkupuoliskon laukanvaihtoja ja loppupuoliskon piaffea. Tämä kolmas kerta olikin vähän niinkuin eräänlainen kertauskerta, jolloin voisin varmistaa että ratsukolle oli varmasti jäänyt mieleen kaikki edellisten valmennusten aikana saatu tieto. Ratsukko saapui tälläkin kerralla maneesiin juuri minuutilleen sovittuun aikaan ja pyysinkin jälleen kerran kaksikkoa aloittamaan alkulämmittelyt heti paikalle saavuttuaan. Kics naurahti hieman tässä vaiheessa ja totesi, että hänelle käytäntöni alkoivatkin olla jo tutut joten hän osasi arvata mitä tuleman piti ennen kuin edes sanoin mitään alkulämmittelyistä. Tälläkin kerralla ratsukko onnistui jo alkulämmittelyissään aivan erinomaisesti ja olinkin iloinen, sillä aikaisin aamusta en itsekään kykenisi neuvomaan järin isojen epäonnistumisten korjauksessa. Alkulämmittelyiden jälkeen aloitimmekin sopimuksen mukaan valmennuksen alkupuoliskolla laukanvaihtojen treenaamisen ja tälläkin kerralla niitä oli tarkoitus tulla vähintään yhdeksän kappaletta peräkkäin. Jo heti ensimäisen yrityksen aikana näki, että tänään ratsukko oli enemmän kuin hyvin motivoitunut tämän kertaiseen valmennukseen sillä laukanvaihdot onnistuivat ilman pienintäkään ongelmaa. Samoin onnistuivat valmennuksen toisella puoliskolla treenattava piaffekin. Ratsukosta huomasi, että edellisten valmennusten aikana saadut opit olivat jääneet hyvin päähän ja ratsukko oli kehittynyt hieman sillä edellisten valmennusten aikana oli tullut yksi virhe ja tällä kerralla ei tullut edes sitä yhtä virhettä. Koska valmennusaika ei kumminkaan ole loputonta niin vähitellen alkoi olla aika aloitella loppuverryttelyitä. Loppuverryttelyiden aikana kerroin, että omasta mielestäni tämä kaksikko kehittyi varsin hyvin ja jos he treenaisivat jatkossakin ahkerasti niin he olisivat lyömätön pari koulukentillä. Kics oli myös itse tyytyväinen valmennuksen kulkuun ja hän lupasi treenata Ollien kanssa jatkossakin ahkerasti jotta kaikki opittu pysyisi varmasti muistissa. Kun poistuimme maneesista jälleen samaan aikaan, hihkaisimme toisillemme heipat ja sovimme näkevämme jälleen parin päivän päästä valmennusten merkeissä.

Ulkoasu © K.K. | Ulkoasun kuvat © VRL-02324 | Kaikki muu ellei toisin mainita © Inna
virtuaalihevonen